Synttäreiden tarjoamat houkutukset

Mä olen nyt löysäillyt treenien ja syömisten suhteen.
Olen järjestellyt tyttären 1.wee hulinoita, jotka oli tänään.

Ja ei, en ole syönyt kakkua, poropiirakkaa, emmiviipaleita tai kääretorttua. En edes maistanut, vaikka kakun ja piirakan tein itse.

Koska olen siivonnut ja järjestänyt kämppää, ja muuten vaan hössöttänyt, on syömiset venyneet. Väsyneenä sitten nopeasti vaan kasannut jotain tai vetäny protskupatukan nassuun. Myös veden juonti on jäänyt ihan hunningolle.

Treenejä en ole vetänyt yhtään.

Olen nyt vaan keskittynyt tuon neitokaisen vieraille tarjottaviin eväksiin, joita itse en voi syödä. Otan sitten viimeisen palan kakkua, ja pakastan. Syön sen sitten kesällä vaikka :)

Huomenna on sitten paluu "arkeen" kunhan loputki synttärivieraat käyvät, ja ajattelin vetaista viime hetken treenit ennen maanantain punnitusta.

Myönnän että tuli välissä mieleen että otan nopeasti vaan palan piirakkaa ja yhden kääretorttu palasen, ihan vain sen takia että saan nopeasti syötyä jotain. En sen nautinnon takia. Mutta ei tehnyt kyllä tiukkaa, leipoessa vaan meinasi vanhasta tavast putsata pöydän muruset suuhun ja kermaiset sormet nuolemalla. Mutta ei näin käynyt, käsi pysähty aina ennen huulia.

Eli SUPERDIEETTI elää edelleen! :)

JEEJEE HYVÄ MINÄ JEEJEE!

Päänsärkykö tappaa dieetin?

Mä olen aina kärsinyt pienistä pänsäryistä, tosin viime vuosina harvakseltaan.
Toissa päivänä mulle iski hillitön päänsärky kun olin netissä surffaamassa koneella.
Ei auttanut särkylääkkeet, vasta yöunet veivät säryn pois.

Eile päivällä mulle iski taas, kun hetken kävin tietokoneella istumassa. Ei taaskaan teho särkylääkkeistä, ja mulla nakersi niin kovasti, että en saa treenejä tehtyä.
Pohdiskelin että tähän mun uusi elämä kaatuu, päänsärkyyn jota en saa pois. Ei voi liikkua eikä kiinnosta mikään. Melkein alkoi haluttaa yli kahteen viikkoon ensi kerran syödä ihan perus paahtoleipä kinkulla ja juustolla.

Sain tyttären iltapäiväunille. Mies nukkui sohvalla päikkäreitä. Päässä jyskytti.
Sillon sain motivaatiopuuskan, en luovuta! Digiboxista nauhalta pyörimään Jutta ja puolen vuoden superdieetit Riitta- jakso ja kyykkyjä tekemään. Vetasin kotitreenin, ja mietin kerkeäisinkö vielä salille zumbaamaan.
Mies alkoi laittaa itselle murkinaa, komensin tekemään mulle palautusjuoman valmiiksi, vetasin treenin loppuun, join palkkarin, pakkasin kamat ja riensin salille. Hyvin kerkesin, edellinen tunti venyi niin kerkesin hiukan hengähtää ennen jumppasaliin pääsyä.

Salilla oli edellisen tehotunnin jälkeen erittäin huono ja hikinen ilma. Mietin että mitähän tästä tulee, pyörrynköhän kun päässä jyskytti ja hapensaanti oli vaivalloista. Ohjaaja kiirehti musiikit päälle ja sitten se oli menoa. Naureskelin itsekseni, en voinut kuin hymyillä samalla yrittäen pysyä muiden matkassa. Se oli niiin IHANAA. Nautin 100%. Minulle tuli niin hyvä olo. Ja yllätykseksi pysyin erittäin hyvin muiden matkassa, vaikka liian kireälle sidotut kengät alkoivat vähän vaivata, mutta se ei lannistanut.

Kaupan kautta kotiin palasi erittäin onnellinen vaimo ja äiti. Olin yhtä hymyä koko illan, vaikak päänsärky edelleen paukutti ohimolla.

Aloitin salijäsenyyteni huhtikuussa 2012. Olen känyt pääasiassa zumballa, jota on 3-4 krt viikossa. Keväällä kävin helposti 3 krt viikossa, sitten kesäksi harveni ja sitten on tullut käytyä sillon tällön. Mutta joka ainut kerta yllätyn siitä kuinka nautin ja kuinka HELPPOA zumbaaminen on. Ja jos on enemmän porukkaa, niin sen hausekempaa on, vaikka täysi sali ahdistaakin aluksi.

Jos sinä haluat helpoan, hauskan ja tehokkaan tavan kuluttaa energiaa, suosittelen kokeilemaan ja aloittamaan Zumba tanssin. 1-3 krt voivat kauhistuttaa, mutta hyvin nopeasti zumbaaminen alkaa sujua ja jokainen saa tehdä omalla tahdillaan kunnon mukaan. Ja se kunto nousee nopeasti.

Itse en ole kokeillut mitään kotiin ostettavia zumba juttuja, vain youtubesta olen katsellut ja parit tunnit kotona vetänyt. Mutta kaikista parasta on ollut tunneilla, siellä riemu tarttuu.


Oletko sinä kokeillut zumbaa? Kauanko sinä olet rakastanut tätä lajia? :)

Millä korvata aamuaerobinen?

Minä en pääse aamuisin aamulenkille tyhjällä vatsalla, koska on tuo kohta 1-vuotias tyttö kotosalla.
Tyttö on aamuisin herkkäuninen, joten saataa herätä siihen kun teen lähtöä ulos.

Joten olen keksinyt korvaavia aamuaerobisia.

Eilen aamulla surffasin Youtubessa  ja löysin tämmöiset videot:

Näillä sitten vetasin aamuaerobiseni tyhjällä vatsalla, ja kyllä se syke nousi, vaikka katsellessa tuntuu että tuntuuko tuommoinen missään.

Eli tässä korvaava tapa niille, jotka eivät voi lasten vuoksi lähteä aamuisille lenkeille :)

Nyt loppuu tekosyyt ;)

Tästä se lähti

Juuri tästä. 

7.1.2013 painoni oli 75kg. Miltein vuosi sitten synnytin esikoiseni, ja raskauskiloja jäi semmoiset 15 kg.

5.1 löysin Fitfarmin nettisivut ja päätin liittyä 7.1 alkaneeseen Superdieettiin kestäen 6 viikkoa, joka toteutetaan nettivalmennuksena. 

Aamut starttaa marjoilla ja maitorahkalla, isommat ateriat koostuvat vihreistä vihanneksista ja lihasta.
Saan joka kerta vatsani täyteen (annokset on VALTAVIA!) ja kun 3 tuntia kuluu, vatsani ilmoittaa nälästä.

Vettä tulisi juoda 3 litraa, jonka saavutan päivän aikana kun kuljetan 1,5L vesipulloa mukana, ja täytän sen tarvittaessa. 

Liikuntaa on tullut lisättyä kovasti. Itse SD:hen(superdieettiin) kuuluu 4 aamuaerobista tyhjällä vatsalla ja 4 lihaskuntotreeniä per viikko. Itsellä aamuaerobiset eivät aivan oppikirjan mukaan onnistu, mutta liikuttua tulee kuitenkin ja saatan korvata ulkonalenkkeilyn sisätilatreenillä. Olen jo nyt 3.viikon alkaessa huomannut muutoksen kunnossani. 

Motivaatio on ollut alusta lähtien tärkeä ja perheeni tukee minua tässä asiassa 100%.
Tosin mies kantaa edelleen itselleen sipsit ja karkit kotiin, mutta dieetin alettua olen yllätyksekseni huomennut etten himoitse pizzaa tai muita entisiä herkkujani.

Olen aina ollut "isompi" ja laihdutukset ovat hyvin nopeasti kaatuneet milloin mihinkin syyhyn.

Kuitenkin suurena haaveena on ollut sporttisempi kroppa ja hyvä, terve elämä.

Erityisesti nyt kun olen itse roolimallina omalle tyttärelleni, on entistä tärkeämpää että pystyn hallitsemaan omaa kehoani ja ruokahaluani, ja osoittaa lapselleni oikeanlaisen suhteen ruokaan ja liikuntaan.

En aikonut aloittaa blogia aiheesta, koska yleensä bloggaukset loppuvat jossain kohtaa. Mutta koen että voin ehkä auttaa muita laihduttajia omilla kirjoituksillani, ja on se mukava päästä purkamaan päätään. 

Tervetuloa seuraamaan Keelyan matkaa timmimpään muotoon! :)